Gazpacho

Barcelonan vanhassa kaupungissa on ihana pieni ravintola Meson Jesus. Se näyttää vähän Esson baarilta, mutta ainakin siellä maistamani gazpacho oli niin lähellä täydellistä kuin voi olla. Olen kokeillut joitain versioita tästä kesäpäivän herkusta, tämä oli lähimpänä mamma Jesuksen (vai rouva Jesuksen?) pyöräyttämää. Onnistuu myös kohta 3-vuotiaan kanssa yhdessä kokattavaksi!

200 gr vanhaa vaaleata leipää
3 kynttä valkosipulia
1 ½ dl oliiviöljyä
2 kesäsipulia
1 rkl punaviinietikkaa
2 varsisellerin vartta
½ kurkku (noin 150 gr)
1 kg tomaattia
mustapippuria

lisukkeeksi omiin kippoihinsa hienonnettuna:
paprikaa
sipulia
krutonkeja

Poista leivästä reunat ja revi kulhoon. Lisää öljy, pilkottu sipuli ja valkosipuli, anna muhia sen aikaa kun pilkot loput kasvikset joukkoon. Mausta, soseuta sauvasekoittajalla. Voi hyvin jättää vähän puruvastusta, ei tarvitse olla aivan sileää. Laita jääkaappiin tekeytymään 1-2 tunniksi. Koristele oliiviöljyllä ja mustapippurirouheella, tarjoile mielellään helteisenä päivänä puutarhassa.

Kotitekoinen jugurtti tilamaidosta

Joo. Kaupasta saa jugurttia melkein jokaiseen makuun, on maustettua ja maustamatonta, liivatteella ja ilman, kevyttä ja rasvaista, juoksevaa ja kiinteämpää. Joskus kuitenkin pitää tehdä vähän turhalta vaikuttaviakin asioita ihan itse, vain siksi että siihen pystyy. Jugurtin teko on yksi näistä. Meillä ollaan varsinaisia jugurtin suurkuluttajia, menee helposti litra päivässä. Kun ajatellaan että perheen yleisimmin käyttämä merkki maksaa 2-2,80€ litra ja toisaalta lähimmältä maitotilalta saa kolme litraa vastalypsettyä kahdella eurolla, tulee vaivannäöstä jo ajan kanssa säästöäkin.

Muistelen, että takavuosina sähköisen kanamunankeittimen, jäätelökoneen ja tietenkin leipäkoneen kanssa kuluttajien rahoista ja keittiön säilytystiloista kilpaili myös jugurttikone. Minulla kuitenkin suurimman osan koneista korvaa kattila ja kulho - melko paljon monikäyttöisempiä vehkeitä. Jugurtin valmistus ei ole vaikeaa eikä edes erityisen työlästä, suurin osa valmistusprosessista on odottelua. Lämpömittari helpottaa hommaa, mutta ainakaan minulla sellaista ei vieläkään ole joten vähän arvailemalla mennään.

Maustamattoman jugurtin perusohje

1 litra tilamaitoa
(tai vajaa litra luomumaitoa ja purkki luomukermaa)
½ dl valmista jugurttia (maustamatonta!)

Lämmitä maito paksupohjaisessa kattilassa melkein kiehuvaksi (esimerkiksi 85-90C). Sekoittele huolellisesti reilu viitisen minuuttia, ettei pala kiinni reunoihin tai pohjaan. Älä päästä kiehumaan, koska maito kuohahtaa helposti yli! Mieluummin hitaammin miedommalla lämmöllä, opettele tuntemaan oma hellasi. Meillä nelonen on hyvä. Ota pois liedeltä ja kaada kannelliseen astiaan, jossa aiot säilyttää valmiin jugurtin. Ole tarkkana astioiden puhtaudesta, on turhaa antaa maidon homehtua siksi, että purkki tai sekoitusväline oli huonosti pestyjä.

Anna maidon jäähtyä noin 45C. Se on sopivaa, kun käden selkämykselle pudotettuna tuntuu selvästi lämpimämmälle mutta ei enää polta. Sekoita huolellisesti joukkoon jugurtinsiemen - tämä vaikuttaa suuresti siihen millaista omasta jugurtistasi tulee joten valitse sellaista mistä itse tykkäät ja säästä sitten seuraavaa kertaa varten siemen tästä satsista. Peittele ja jätä yön yli tasalämpöiseen paikkaan (noin 30C). Meillä toimii esimerkiksi pyyhkeeseen kietominen ja sitten kylmälaukussa kylpyhuoneen lattialämmitykselle.

Kun jugurtin rakenne seuraavana päivänä on sopivan kiinteää, siirrä jääkaappiin. Säilyy noin viikon, mutta muista nyt edelleen ettei sotkuisilla lusikoilla kaavita suoraan kiposta... Voit myös maustaa jugurtin haluamallasi tavalla esimerkiksi hunajalla, marjoilla ja hedelmillä, mutta parhain lopputulos tulee, kun teet tämän vasta omalla lautasella annos kerrallaan.

Perunamuhennos Heston Blumenthal

Nyt on luvattava ettette naura reseptille ennenkuin olette maistaneet sitä.

Tämä muhennos on tarkoitettu kalapiirakan (fish pie) päälle, mutta sitä voi tarjota lisäkkeenä muillekin ruuille. Aikaa tärvääntyy mutta on sen arvoista.

500 grammaa Charlottea tai muuta kiinteähköä perunaa.

suolaa

150 g suolatonta voita palasina, kylmänä

ylläolevat perunat kuumina ja keitettyinä

100 g luomu täysmaitoa

3 luomu kananmunan keltuaista

75 grammaa Comté juustoa raastettuna. Gruyère de Comté on toinen kauppanimi.

mieto, pähkinäinen maku. Käyneekö emmental?

20 grammaa karkeata sinappia (wholegrain)

1 rkl Worcestershire kastiketta

2 tl piparjuurta kermassa

maldon-suolaa

Nyt tulee se naurattaa, naurattaa mutta se on tärkeä osa prosessia.

Leikkaa perunat tasan 5 mm siivuiksi jotta kypsyvät yhtä aikaa.

Huuhdo kylmässä vedessä jotta ylimääräinen tärkkelys poistuu.

Täytä suuri kattila peittämään perunat kokonaan ja kuumenna -ilman perunoita- 175 astetta Fahrenheit (huom: käytämme Hestonin kanssa F koska se on tarkempi kuin C) Ai niin, celciuksina 80.

Käytä digitaalista lämpömittariasi ja kun olet saanut 175 astetta mittariin, lisää perunat. Pidä huoli että tuo 175 ei heilahtele puoleen eikä toiseen seuraavan puolen tunnin aikana.

Viilennä perunat heti juoksevan veden kanssa.

Kun perunat viilenevät, pese kipposi ja laita siihen saman verran vettä kuin aiemminkin, lisää suolaa kunnes se on meriveden suolaista. Kiehauta. Laita perunat sekaan ja anna poreilla n. 15 min kunnes perunat ovat kypsiä. Jos perunat ovat raakoja, tulee soseesta ryynimäistä ja se on pahasta!

Siivilöi perunat, kaada takaisin kattilaan ja höyrytä kuiviksi.

Tässä vaiheessa on aikaa kulunut noin tunti ja vartti ja olutta kolme pulloa tai punaviiniä 2/3 pulloa.

Ota voi suurehkoon keraamiseen tai metallikulhoon. Puserra perunat siivilän läpi.

En valitettavasti tiedä mikä tämä laite on suomeksi, (tasan 2 tuntia ja viisi minuuttia myöhemmin oivallus iski: Perunapuserrin) mutta tällä tulee hyvää jälkeä kun käyttää tiheintä siivilää.

Kääntele voi ja perunat sekaisin, sitten purista seos tamburiinisiivilän läpi. Ellei ole, käytä hienointa sihtiä minkä omistat.

Kuumenna maito kiehumapisteeseen, lisää perunat ja kääntele massaksi. Sen pitäisi olla alkuperäiseen ruokaan niin löysää että sen voi pusertaa truutin läpi kauniiseen muotoon.

Jos se on liian löysää, kuumenna hiemna niin se kiinteytyy. Laita kelmu päälle ja laita sivuun kunnes tarvitset.

Kun laitat tarjolle: lämmitä varovasti, ota pois lämmältä. Sekoita varovasti keltuaiset, juusto, sinappi ja piparjuuri Worcestershiren kanssa. Maista. Lisää maldonia jos tarvitsee.

Chili sin Carne

Yksi raskauden hauskimpia puolia minulla on, että lähes kaikki ruuat joista kuulee tai lukee, saa aikaan välittömän mielihalun (kuten kolme voileipäkakkua kahden viikon sisään). Niinpä äidin kanssa tänään käyty skype-keskustelu sai aikaan vimmatun halun tehdä Chili sin Carnea, joka heillä oli juuri menossa pataan. Googlasin ja löysin Puoli kiloa voita-blogista loistavan oloisen ohjeen, jota lähdin soveltamaan sen mukaan mitä kaapista valmiiksi löytyi ja mikä hyvältä tuntui. Näin tein:


Chili sin Carne

2 dl kiehautettua vettä
1 tl kasvisliemijauhetta
2 tl tomaattipyrettä
½ tl jeeraa (eli juustokuminaa)
1 kuiva bird's eye chili murskana
4 tippaa Tabascoa
½ tl mustapippuria
½ tl suolaa
1½ dl tummaa soijarouhetta

Sekoita veden joukkoon mausteet ja lisää soijarouhe. Anna liota noin puoli tuntia ja sen jälkeen ala valmistella loppuruokaa:

1 punasipuli silputtuna
4 kynttä valkosipulia silppuna
3 rkl rypsiöljyä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tlk ruskeita papuja huuhdottuna (kidneypavut olisi olleet parempia)
lopputuubi tomaattipyrettä
1 dl vettä
1 rkl hunajaa
2 tl tummaa kaakaojauhetta (ei makeutettua)
2 kpl kuivaa bird's eye chiliä murskana
½ tl jeeraa (eli juustokuminaa)
mustapippuria myllystä

Kuullota sipulit mielellään valurautapadassa tai laakeassa kasarissa. Lisää loput aineet, anna kuplia hiljalleen noin tunti. Lisää soijarouhe ja anna kuplia vielä vartti. Tarjoa riisin kanssa.