torstai 19. toukokuuta 2011

Nokkosrisotto

Kyle Phillips sanoo asian nappiin Italian food-sivustolla: risoton tekeminen on vähän kuin polkupyörällä ajoa. Ensin tarvitaan hieman harjoittelua ja sen jälkeen vähän keskittymistä. Risotto on yksi lempiruoistani, tai siis siitä tuli sellainen kun tajusin ettei siihen tule ensinkään keitettyä riisiä, ei lihaliemikuutiota eikä varsinkaan herne-maissi-paprikaa. En väitä, että vieläkään osaisin tehdä täydellistä risottoa, mutta melkoisen hyvin jo onnistun useimmiten.

Tänään esikoinen ilmoitti että on ihan hirveä nälkä noin puoli tuntia ennen kuin olin kuvitellut ja siksi piti improvisoida nopeasti. Onneksi puutarhassa on jo satoa korjattavaksi ja eilen käytiin herkkujen hakumatkalla Ukkolan vuohitilalla. Samalla reissulla pysähdyttiin Inkoossa ravintola Sågenissa syömässä, pitkään aikaan en ole syönyt niin herkullista risottoa kuin siellä! Oli siis hyvä pyöräyttää kasaan tämä herkullinen lounas. Tähän käytettiin tuorejuustoa, jossa oli basilikaa ja aurinkokuivattua tomaattia.  Jos ei pihassa kasva lipstikkaa, mikä tahansa muu yrtti käy melkein yhtä hyvin. Minulla esim. timjami on yleensä se ainoa oikea risoton mauste. Lapsi totesi että tämä on minun lempiäni, siihen oli hyvä yhtyä.

Tästä määrästä syö kaksi nälkäistä aikuista ja yksi taapero. Alkupalaksi ehkä venyy jopa neljälle.

3 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
1 keltasipuli
2 dl arborio-riisiä tai muuta risottoriisiä
kourallinen nuoren nokkosen lehtiä revittynä pieneksi
n. 4 dl kuumaa vettä (määrä on todellakin vain arvio, kannattaa varata esim. vedenkeittimellinen viereen)
1 rkl sitruunan mehua
1 dl valkoviiniä
100 gr (vuohen) tuorejuustoa
muutama lipstikan lehti
50 gr voita
suolaa, pippuria maun mukaan

Kuumenna öljy mielellään valurautapannussa tai jos sellaista ei ole, korkeareunaisessa kasarissa. Kuullota pilkotut sipulit. Heitä joukkoon nokkosen lehdet, anna paistua rapeaksi. Lisää riisi, kuullota. Lisää kuumaa vettä vähän kerrallaan, sekoittele. Lisää muita nesteitä maltillisesti, ettei riisi "pelästy" kovakuoriseksi. Aina, kun neste on imeytynyt riisiin, lisää kuumaa vettä. Risoton on tarkoitus olla puuromaista, löysää. Kymmenen minuutin kohdalla lisää joukkoon silputtu lipstikka ja murennettu tuorejuusto. Anna vielä muhia kypsäksi, kokonaisaika riisin lajikkeesta ja halutusta suutuntumasta riippuen yleensä 12-14 minuuttia. Ihan lopuksi sekoita joukkoon sulamaan voi.

lauantai 7. toukokuuta 2011

Gluteeniton sitruspiirakka

Jostain syystä tekee mieli keväällä sitrusherkkuja. Tällaisen pyöräytin tänään odotetuille vieraille. Ei voi kuin kehua!

pohja:
150 gr gluteenittomia keksejä
70 gr margariinia
(½ dl gluteenitonta jauhoseosta)

täyte:
3 munaa
1 sitruunan kuori ja mehu
500 gr turkkilaista jugurttia
1 dl appelsiinimarmeladia
½ appelsiinin mehu
2 tl vaniljasokeria
(sokeria)

Murusta keksit, sekoita joukkoon margariini. Jos tuli liian löysää, laita vähän jauhoseosta sekaan kiinteyttämään. Taputtele piirakkavuoan pohjalle. Vatkaa munien rakenne rikki, lisää muut aineet ja sekoita. Lisää sokeria maun mukaan, jos esim. appelsiini on kovin hapan. Kaada pohjan päälle. Paista 200C alatasolla noin 45 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä ja täyte hyytynyt. Vaikka miten tekisi mieli, anna jäähtyä ennen tarjoilua!

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Parsaa edelleen

Kevät on ihanaa parsa-aikaa. Vielä oma penkki istuttamatta ja sit pitäis odotella muutama vuosi että pääsee sadonkorjuuseen, mutta onneksi kohta alkaa jo muiden tuotokset ilahduttamaan. Minulle parsa on aina vihreää, en pidä valkoisen parsan mausta, suutuntumasta enkä ulkonäöstä.

Kuten toisaalla tässä blogissa keskustellaan, parsan valmistus on itseasiassa helppoa. Taivuta käsillä parsaa, kunnes varsi katkeaa. Rapsuta tai pyyhi kostealla talouspaperilla pois epämääräiset osat. Paista kuumassa uunissa tai paistinpannussa, kunnes vähän ruskettuu. Mausta. Nauti joko kuumana, haaleana tai jopa aivan kylmänä. Syö sellaisenaan tai vaikka pastan kanssa (tuorepastaan pyöräyttää vähän voita ja parsat sekaan niin hyvä tuli)

Pääsiäisen alkupalaksi tuli tällaisia (8 hengelle):

3 nippua parsaa
3 kynttä valkosipulia
3 rkl oliiviöljyä
1 sitruunan kuori ja mehu
sormisuolaa
mustapippuria
(olisin halunnut laittaa myös pari bird's eye chiliä, mutta porukassa on nirsoja)

Valmistele, kuten yllä. Levitä parsat tasaisesti uunivuokaan, muut aineet päälle. Paista kuumimmassa mahdollisessa uunissa n 10 minuuttia tai kunnes parsat saavat kauniin värin. Sekoita kypsänä ja anna rauhoittua syömiseen asti.

Illalla sai vielä nauttia jämät pilkottuna mozzarella-persikka-parsasalaattina: päälle vähän balsamicoa, mustapippuria, tuoretta basilikaa ja oliiviöljyä.


lauantai 16. huhtikuuta 2011

Gluteeniton sitruunamarenkipiiras

Viikon on tehnyt mieli sitruunamarenkitorttua. Nyt, kun kaikki ystävät on tajunneet että on viimeiset hetket nähdä meitä suht normaalina ilman huutavaa vauvaa, maitoa vuotavia tissejä ja käsittämättömiä hermoromahduksia yms. ja ovat aktivoituneet vieraisille, oli hyvä syy ryhtyä toimeen. Olen muokannut Kinuskikissan erinomaiselta vaikuttavaa ohjetta gluteenittomaksi ja tehnyt ihan pieniä muutoksia muutenkin, joten tallennan tämän. Parasta tässä ohjeessa on, että koko kananmunalle löytyy käyttöä. Yleensä marenkileivonnaisten teko tyssää siihen, etten jaksa miettiä mihin tunkisin ylijääneet keltuaiset.

Käytin osalle porukasta valmista kauramuropohjaa ja gluteenittomalle tein oman pienen piirakan alla olevan ohjeen mukaan (mutta noin neljäsosa aineiden määrästä). Täytteen määrä riitti oikein hyvin 1 1/4 piirakkaan. Pohjan määrät on ihan arviokauppaa, joten ikävä kyllä joudut tunnustelemaan itse koska rasvaa on tarpeeksi suhteessa kuiva-aineisiin. Tiedät, että sitä on riittävästi, kun seos alkaa tulla tahmeaksi ja taikinaiseksi eikä enää hajoa käsiin. Lisää siis margista vähän kerrallaan.

Pohja

3 dl gluteenitonta jauhoseosta
3 dl kaurahiutaleita
½ dl sokeria
75 gr margariinia

Täyte

reilu 2 dl sokeria
½ dl perunajauhoa
1½ dl vettä
2-3 luomusitruunaa (mehu ja kuori raastettuna)
5 munankeltuaista
5 gr voita sulatettuna

Marenki päälle

5 munanvalkuaista
reilu 1 dl sokeria

Sekoita kuivat aineet ja nypi margariini joukkoon. Taputtele voideltuun piirakkapohjaan ja paista 220C noin 20 min. Tipauta lämpö 200C kun pohja on kypsä. Vispaa sillä aikaa täytteen aineet sekaisin kattilassa ja kiehauta jatkuvasti sekoittaen kunnes kiisseli pulpahtaa ja sakeutuu. Jos motoriikka riittää, vatkaa samaan aikaan sähkövatkaimella marenkiseos kovaksi vaahdoksi. Kaada kiisseli piirakkapohjan päälle, tämän päälle levitä (tai pursota) marenkipäällinen ja paista vielä noin 10 min kunnes marenki saa kauniin värin - vahdi kuitenkin haukkana ettei pinta pala! Paistoaika riippuu uunista.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Linssikeitto

En väitä tässä asiassa olevani mikään guru, varsinkin kun meillä perhe useimmiten tökkii lusikalla lautasta masentuneen näköisenä kun tarjoan keittoruokaa. Köyhinä mutta tiedostavina opiskeijavuosina olen kuitenkin useamman eri vaihtoehdon kehittänyt, tapana oli aina "rahapäivänä" ostaa kilokaupalla kuivia papuja, linssejä yms. lähimmästä etnisestä kaupasta ja niistä sitten täydennellä aterioita pitkin kuukautta rahatilanteen ja jääkaapin sisällön mukaan. Niitä variaatioita tulee nyt tässä, kun lähiaikoina facebookin kautta lähes viikoittain joku on pyytänyt linssikeiton ohjetta. Mistähän tämä trendi on edes saanut alkunsa? Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, linsseistä saa herkullista, edullista ja erinomaisen terveellistä ruokaa! Monet näistä ohjeista toimii hyvinä kastikkeina esim. ohran tai riisin seuraksi vähentämällä nestettä - niin meilläkin suostutaan syömään näitä.

PERUSOHJE

2 valkosipulia
1 keltasipuli
2 rkl öljyä
5-7 dl vettä
2 dl halkaistuja linssejä (kokonaisilla keittoaika pitenee)

Kuullota hienonnetut sipulit (sekä mahdolliset mausteet - ei kuitenkaan yrttejä - ja muut kovat vihannekset). Lisää neste, anna kiehahtaa. Jotkut tykkää kasvisliemikuutioista (tai jopa kana- tai lihaliemestä).  Mikään ei estä heittämästä sellaista tähän joukkoon, vaikka itse vähän epäilenkin sen kykyä tuottaa mausta yhtään herkullisempaa. Lisää linssit, keitä 20 minuuttia (lisää keittoaikaa jos ohjeessa on mukana hitaammin kypsyviä aineita). Lisää muut aineet (kuten yrtit, juusto tms.), anna kiehahtaa. Sormisuola pöydällä tai oman tottumuksen mukaan kattilaan. Voit hienontaa keiton myös soseeksi, jos tykkäät.

VERSIO 1

2-3 cm pätkä tuoretta inkivääriä hienoksi raastettuna
"intialaisia mausteita" esim. kurkuma, jeera (eli juustokumina), sinapinsiemen, miksei jopa kardemumma, neilikka, muskotti, chili....
1 tl minttua
2 dl kookosmaitoa
1 rkl sitruunamehua

VERSIO 2

tuorejuustoa, vuohenjuustoa, koskenlaskijaa tai vegaanista kermankorviketta
nippu tuoretta korianteria

VERSIO 3

tölkki tomaattimurskaa
1 rkl Provencen yrttiseosta

TÄYDENNÄ HALUTESSASI KASVIKSIN:

Valitse suosikeistasi, esim.

1 bataatti
2 porkkanaa
5 varsiselleriä
1 dl pinaattia
½ kukkakaali

Muista myös http://puuhella.blogspot.com/2011/02/talvipaivan-lammityssoppa.html Tästä tulisi aivan oiva linssisoppa jos pavut vaihtaa linsseiksi. Heitä halkaistut kyytiin siinä vaiheessa kun keittoaikaa on puolisen tuntia jäljellä, kokonaisilla etene ohjeen mukaan.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Kotitekoinen jugurtti tilamaidosta

Joo. Kaupasta saa jugurttia melkein jokaiseen makuun, on maustettua ja maustamatonta, liivatteella ja ilman, kevyttä ja rasvaista, juoksevaa ja kiinteämpää. Joskus kuitenkin pitää tehdä vähän turhalta vaikuttaviakin asioita ihan itse, vain siksi että siihen pystyy. Jugurtin teko on yksi näistä. Meillä ollaan varsinaisia jugurtin suurkuluttajia, menee helposti litra päivässä. Kun ajatellaan että perheen yleisimmin käyttämä merkki maksaa 2-2,80€ litra ja toisaalta lähimmältä maitotilalta saa kolme litraa vastalypsettyä kahdella eurolla, tulee vaivannäöstä jo ajan kanssa säästöäkin.

Muistelen, että takavuosina sähköisen kanamunankeittimen, jäätelökoneen ja tietenkin leipäkoneen kanssa kuluttajien rahoista ja keittiön säilytystiloista kilpaili myös jugurttikone. Minulla kuitenkin suurimman osan koneista korvaa kattila ja kulho - melko paljon monikäyttöisempiä vehkeitä. Jugurtin valmistus ei ole vaikeaa eikä edes erityisen työlästä, suurin osa valmistusprosessista on odottelua. Lämpömittari helpottaa hommaa, mutta ainakaan minulla sellaista ei vieläkään ole joten vähän arvailemalla mennään.

Maustamattoman jugurtin perusohje

1 litra tilamaitoa
(tai vajaa litra luomumaitoa ja purkki luomukermaa)
½ dl valmista jugurttia (maustamatonta!)

Lämmitä maito paksupohjaisessa kattilassa melkein kiehuvaksi (esimerkiksi 85-90C). Sekoittele huolellisesti reilu viitisen minuuttia, ettei pala kiinni reunoihin tai pohjaan. Älä päästä kiehumaan, koska maito kuohahtaa helposti yli! Mieluummin hitaammin miedommalla lämmöllä, opettele tuntemaan oma hellasi. Meillä nelonen on hyvä. Ota pois liedeltä ja kaada kannelliseen astiaan, jossa aiot säilyttää valmiin jugurtin. Ole tarkkana astioiden puhtaudesta, on turhaa antaa maidon homehtua siksi, että purkki tai sekoitusväline oli huonosti pestyjä.

Anna maidon jäähtyä noin 45C. Se on sopivaa, kun käden selkämykselle pudotettuna tuntuu selvästi lämpimämmälle mutta ei enää polta. Sekoita huolellisesti joukkoon jugurtinsiemen - tämä vaikuttaa suuresti siihen millaista omasta jugurtistasi tulee joten valitse sellaista mistä itse tykkäät ja säästä sitten seuraavaa kertaa varten siemen tästä satsista. Peittele ja jätä yön yli tasalämpöiseen paikkaan (noin 30C). Meillä toimii esimerkiksi pyyhkeeseen kietominen ja sitten kylmälaukussa kylpyhuoneen lattialämmitykselle.

Kun jugurtin rakenne seuraavana päivänä on sopivan kiinteää, siirrä jääkaappiin. Säilyy noin viikon, mutta muista nyt edelleen ettei sotkuisilla lusikoilla kaavita suoraan kiposta... Voit myös maustaa jugurtin haluamallasi tavalla esimerkiksi hunajalla, marjoilla ja hedelmillä, mutta parhain lopputulos tulee, kun teet tämän vasta omalla lautasella annos kerrallaan.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Intialaistyyppinen mikälie

Vähän taas taustaa tälle ruokalajille. Ystävä kysyi intialaisen ruoan ohjetta, jolla voisi tehdä vaikutuksen. Kun sitten aamupäivän selailin erilaisia herkkuohjeita, alkoi vimmatusti tehdä mieli. Ongelma vaan oli, että meillä jäätyi viime yönä keittiön vesiputki, joten mitään jossa tarvitaan kovasti astioita ei viitsinyt tehdä. Toisaalta kotoa kauppaan lähtö olisi vaatinut auton piuhaan laiton vähintään tuntia aiemmin ja nälkä oli sitä luokkaa ettei voinut odottaa. Joten väsäsin tällaisen aloo gobin/palak paneerin/murgh makhanin risteytyksen, josta tietenkin tuli taas erinomaisen hyvää. Kun vielä nappasin annoksesta kuvankin, olihan tämäkin postattava!

2 rkl öljyä
1 rkl valikoituja intialaisia mausteita
(tässä neilikkaa, juustokuminaa eli jeeraa, tähtianista, kardemummaa, kanelia, maustepippuria ja sinapinsiementä)
4 perunaa
1 valkosipulin kynsi
400 gr tomaattimurskaa
1 dl pinaattia
1 dl herneitä (pakkasesta)
1 tl minttua
3 rkl voita
1 dl maustamatonta jugurttia
päälle sormisuolaa

Käräytä mausteet hereille kuumassa öljyssä. Lisää kuoritut ja palastellut perunat, paistele hetki. Murskaa valkosipuli joukkoon ja tomaattimurska perään ettei pala. Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin 10 min. Lisää muut aineet jugurttia lukuunottamatta. Laita basmatiriisi kiehumaan paketin ohjeen mukaan. Kun riisi on kypsää, sekoita kastikkeen joukkoon jugurtti ja nauti.